Millaista tuottoa indeksisijoittaja voi odottaa

Viime aikoina sijoitusmedioissa on ollut paljon puhetta siitä, millaista tuottoa osakemarkkinoille voidaan tulevaisuudessa odottaa. Varsinkin lapsilisä-gaten yhteydessä ekonomi Roger Wessman esitti väitteen, ettei osakemarkkinoilta voida odottaa yhtä hyvää tuottoa kuin tähän mennessä on ollut. Wessman perusteli väitetteensä sen pohjalle, että talouden kasvunäkymät ovat heikot ja osakemarkkinoiden arvostustasot korkeat. Maailmantalous ei kuulemma kasva samaa vauhtia tulevaisuudessa kuin se on tähän mennessä kasvanut ja tietysti varainhoitokulut syövät tuottoja. 

Argumentoinkin näitä väitteitä vastaan jo aiemmassa kirjoituksessani. Päätin kuitenkin vielä uudestaan pohtia asiaa, sillä osakemarkkinoiden keskiarvon tuotto-odotus on varsinkin indeksisijoittajalle  tärkeimpiä asioita.

Historiallinen annualisoitu keskituotto

Tämähän tietysti riippuu täysin minkä maan osakemarkkinasta ja indeksistä on ollut kyse. Esimerkiksi S&P 500 - indeksin historiallinen reaalinen annulisoitu keskituotto aikavälillä 1871-2016 on ollut professori Robert Shillerin laskelmien mukaan 6,8 %. Nimihirviö "reaalinen annualisoitu keskituotto" siis viittaa inflaatiokorjattuun keskituottoon. Todellinen tuotto on ollut hieman päälle 9 %. Keskituoton laskennassa on uudelleen sijoitettu osingot. Shillerin dataan perustuen löytyy myös tuottolaskuri. 

Kaikkein pisin osakemarkkinoiden tuottojen aikasarja löytyy kuitenkin Jeremy Siegelin datasta, joka kirjassaan Stocks for the long run laski yhdysvaltojen osakemarkkinoiden inflaatiokorjatun keskituoton aikaväliltä 1801-2012. Tuloksena oli 6,6 % ja viimeisen 4 vuoden nousumarkkinan johdosta tuo keskituotto asettuisi aikavälillä 1801-2016 6,8-7,0 %:n paikkeille. 

USA on kuitenkin monessa mielessä poikkeustapaus, ja kaikilla markkinoilla osakkeiden tuotto ei ole suinkaan ollut yhtä hyvää. Global investment returns yearbook on julkaisu, jossa käydään joka vuosi läpi osakemarkkinoiden keskimääräisiä tuottoja vuodesta 1900 lähtien. Tulokset aikavälille 1900-2015 ovat seuraavanlaisia:

Lähde Nordnetblogi: sananen historiallisista tuotoista

Toki kaikista maista ei dataa ole aivan yhtä hyvin ollut saatavilla ja sen luotettavuus vaihtelee. Joka tapauksessa USA:n tuotot ovat olleet sieltä paremmasta päästä. Venäjän tuotot ovat laskettu vuodesta 1995 ja Kiinan vuodesta 1993 lähtien. 

Jatkuuko sama tahti?

Loppujen lopuksi tavallisen indeksisijoittajan tuotto riippuu useammasta komponentista ja niiden tulevaisuuden kehityksestä:

• Kaupankäyntikulut. Niiden kehitys todennäköisesti laskee automaation sekä teknologian kehityksen ansiosta entisestään, ja jo nyt on olemassa täysin kuluttomia pohjoismaisiin indekseihin sijoittavia superrahastoja.

• Osakemarkkinoiden arvostustaso. Luonnollisesti varsinkin lyhyemmällä aikavälillä arvostustasolla on merkitystä. Siksi kannattaakin aina hajauttaa sijoitukset ajallisesti (esimerkiksi kuukausittain).

• Talouskasvu haittayksikköä kohtaan eli toisinsanoen ihmiskunnan energiantuotannon hyötysuhde. Hyötysuhde riippuu siis talouskasvusta ja kasvun aiheuttamasta kulutuksesta, jolla varsinkin on varaa parantua. Termodynamiikan lakien seurauksena hyötysuhde on tietysti aina alle 1. Tällä hetkellä ei kuitenkaan olla edes lähellä tuota arvoa. Joidenkin ekonomien mukaan talouskasvu on hidastumaan päin erilaisten markoekonomisten seikkojen takia. Itse en kuitenkaan lähtisi kysymään ennusteita tällaiseen kysymykseen ekonomilta. Sen sijaan avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja avaa hyvin kyseistä asiaa kuuluisalla viimeisellä luennollaan. Lyhyesti Valtojan luennosta: Maailman bkt per capita on kasvanut viimeiset 300 vuotta eksponentiaalisesti ja todennäköisesti kasvaa siten myös tulevaisuudessa. Kannattaa ehdottomasti katsoa. 

Kuten olen aiemmin todennut, jokaiselle päivälle keksii aina jonkun syyn olla sijoittamatta. Näin on aina ollut ja todennäköisesti tulee aina olemaan. Silti talous on yhtä Telluksen asukasta kohden kasvanut eksponentiaalisesti viimeiset 300 vuotta ja osakemarkkinat tuottaneet 6,6 % p.a viimeiset 200 vuotta. Silti, vaikka ihmiskunnan historiassa on ollut maailmansotia, jopa ydinsodan uhkaa ja mullistavia keksintöjä sekä löytöjä (viemärijärjestelmä, rokotteet, antibiootit, autot, lentokoneet, suhteellisuusteoria, avaruusraketit, Internet, röntgen-kuvantaminen, syöpähoidot jne.)

Juuri mitään näistä keksinnöistä ei oltaisi osattu 20 vuotta ennen niiden keksimistä ennustaa, joten miksi osaisimme nytkään. Oma filosofiani on se, että hyvin todennäköisesti osakemarkkinoilla sama tahti jatkuu edelleen, joka on jatkunut viimeiset 200 vuotta. Jos ei jatku, niin silloin asiat ovat todennäköisesti menneet jo niin huonosti, ettet edes kapaile rahojesi perään. 

Kirjoitus ei sisällä osto - tai myyntisuosituksia. Blogin lukijan tulee tutustua blogin vastuuvapauslausekkeeseen. Blogin linkit saattavat olla affiliate-linkkejä (kumppanuusmarkkinointiyhteistyö).