maanantai 1. helmikuuta 2016

Säästänkö indeksiin vai suoraan osakkeisiin?

Kysymys, joka montaa sekä aloittelevaa että kokeneempaa sijoittajaa askarruttaa on varmasti säästääkkö indeksirahastoihin vai osakkeisiin. Yksiselitteistä ja oikeaa vastausta kysymykseen ei tietystikään ole, mutta väitän, että eri säästämismuodot sopivat toisille paremmin ja toisille huonommin. Oma sijoitusurani on kestänyt jo hieman reilut 6 vuotta ja olen käyttänyt useita erilaisia säästämismuotoja. Kokemusteni perusteella ajattelin koota pienen tietopaketin siitä, millainen säästämismuoto kullekin ihmiselle mielestäni sopii parhaiten. Jos olet aivan uusi osake - tai rahastosijoittamisen maailmassa suosittelen lukemaan aiempia näitä aiheita käsitteleviä blogitekstejäni osakesijoittamiseen liittyvistä harhaluuloista ja indeksisijoittamisen perusteista.



"Indeksisijoittaminen olisi tuottoisampi tapa sijoittaa yli 90 %:lle sijoittajista" 


Tätä väitettä sen erilaisissa muodoissa saa kuulla ja lukea talousmedioista miltei päivittäin. Väite perustuu siis siihen faktaan, että suurin osa sijoittajista (amatööreistä ja ammattilaisista) häviää markkinoiden keskiarvolle eli indeksille vuodesta toiseen. En kiellä etteikö näin olisi, sillä kaikki tutkimukset selvästi puoltavat tätä väitettä. En kuitenkaan ole sen kannalla, että kaikkien piensijoittajien tulisi lopettaa osakesijoittaminen ja ryhtyä sijoittamaan ainoastaan passiivisiin indeksirahastoihin. Koettuani hieman yli 4 vuotta kestäneen indeksisijoittamisuran, voin sanoa ettei tällainen säästämistapa todellakaan sovi kaikille ihmistyypeille. Vaikka tuotto näiden vuosien aikana oli erinomaista (yli 11 % p.a), niin  melko puisevalta koko homma alkoi tuntua jo muutaman vuoden jälkeen. Mielestäni säästämisen ja sijoittamisen tulee kuitenkin olla hauskaa ja jollain tapaa myös jännittävää. Suora osakesijoittaminen ylläpitää mielenkiintoa säästämistä kohtaan ja näin säästäminen ei myöskään tyssää jo muutaman vuoden jälkeen.

  En siis missään nimessä suosittele indeksisijoittamista ainoana säästämismuotona suurimmalle osalle ihmisistä, vaan pikemminkin vain marginaaliselle ryhmälle. Sellasille ihmisille puhdas indeksisijoittaminen voisi sopia, joita osakemarkkinat eivät voisi vähempää kiinnostaa, ja jotka eivät halua käyttää ollenkaan aikaansa osakesijoittamiseen liittyvien asioiden oppimiseen. Oletuksena tietysti se, että säästäminen kuitenkin kiinnostaa muuallekin kuin pankkitilille.

Nykyisin monissa sijoituspalveluissa (pankit, välittäjät) on mahdollista laittaa rahaa automaattisena indeksirahastoihin joka kuukausi kuukausisäästämisen muodossa. Tällainen säästämistapa on ennenkaikkea helppo eikä vaadi juurikaan ajankäyttöä. Mielestäni parhaat palvelut tällä saralla ovat Seligson.fi ja Nordnet.fi.



 Miksei sijoittaa molempiin?


Sen sijaan että suosittelisin armotta jompaa kumpaa säästämismuotoa, on mielestäni monille ihmisistä paras säästämismuoto sijoittaa yksinkertaisesti sekä rahastoihin että osakkeisiin. Osakkeet ylläpitävät mielenkiintoa ja pitävät säästämisen pitkäjänteisenä. Indeksirahastot taas toisaalta tuottavat sen markkinoiden keskiarvon verran, mihin harvemmin moni sijoittaja suorilla osakesijoituksilla pitkällä aikavälillä pääsee. Tällaisessa sekatyylin sijoittamisessa kuitenkin suosittelen lämpimästi varsinaisen sijoitusstrategian tekemistä, ennenkaikkea koskien osakesijoituksia. On myös hyvä määrittää, haluaako osakesijoitusten täydentävän rahastosijoituksia vai toisinpäin. Itse olen valinnut strategiassani, että täydennän osakesijoituksia mahdollisesti indeksisijoituksilla, mikäli aika (hintataso) on otollinen. 

Hyvät ja huonot puolet


Olipa strategia mikä tahansa, on kummasakin säästämismuodossa puolensa ja suosittelen pitämään näitä silmällä hakiessa omaa säästämistapaa.

Osakesijoittamisen hyvät:

  • Psykologinen tekijä. Mielenkiintoa ylläpitää varsinaisen osakesijoittamisen lisäksi myös osingot joita moni yritys jakaa. 
  • Mahdollisesti indeksiä parempaa tuottoa.
  • Opettavainen tapa harrastaa säästämistä.

Osakesijoittamisen huonot:

  • Kallista puuhaa välityskulujen muodossa.
  • Ajallinen hajauttaminen ei onnistu yhtä hyvin kuin rahastoihin.
  • Mahdollisesti indeksiä huonompaa tuottoa.
  • Vie jonkin verran aikaa

Indeksisijoittamisen hyvät:

  • Ajallinen hajautus mahdollista, esim. kuukausisäästämisen muodossa.
  • Halpaa puuhaa välityskulujen muodossa.
  • Tarjoaa indeksin mukaisen tuoton, joka on pitkällä aikavälillä ollut 9% p.a
  • Ei vie aikaa juuri yhtään.
  • Verotuksellinen hyöty, mikäli indeksirahasto uudelleen sijoittaa osingot (eli ei jaa osinkoa ulos).

Indeksisijoittamisen huonot:

  • Tylsää puuhaa. Ei siis välttämättä tue pitkäjänteisyyttä.
  • Et voi kehuskella naapurille omistavasi jotain tiettyä yritystä.
  • Ylituottoa ei ole mahdollista saavuttaa.


Kuten näette, on indeksisijoittamisesta vaikeaa löytää huonoja puolia osakesijoittamiseen verrattuna. Kaikki riippuukin siitä, kuinka suuren painoarvon antaa sille, että indeksisijoittaminen on todellakin tylsää touhua. Loppujen lopuksi aloittavalle säästäjälle voin sanoa, että on parempi aloittaa tekemään jotain, sen sijaan että jättää tekemättä, koska ei tiedä mikä on juuri se paras tapa. Alkuvaiheessa jokainen tekee virheitä ja esimerkiksi itse teen niitä edelleen. Aloittaminen on kuitenkin paljon tärkeämpää kuin se miten aloittaa.


2 kommenttia:

  1. Indeksirahastoissa on myös se turva, että tietää saaneensa saman kuin miten markkina on kehittynyt. Koskaan ei tunne jäävänsä pois kelkasta voittojen (tai tappioiden) suhteen. Ei tarvitse jossitella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhut. Mikään ei tunnu niin pahalta kuin indeksille häviäminen, jota itsekin on saanut viimeaikoina kokea.

      Poista